Sivu on viimeksi päivitetty 23.11.2011

Uniapnea

Uniapnea on toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia tai ohimeneviä hengityksen vaimenemisia, jotka aiheuttavat kliinisiä oireita tai löydöksiä.

Yleistä

Uniapneaa esiintyy "vauvasta vaariin". Se ei ole yksinomaan keski-ikäisten tai sitä vanhempien miesten tauti. Yleisin se on kuitenkin 30 - 60-vuotiailla.

STAKESIN mukaan maamme sairaaloiden vuodeosastoilla on jo vuonna 1999 mennessä tutkittu 23.000 henkilöä, joilla on epäilty uniapneaa.

Miehillä uniapneaa esiintyy neljällä prosentilla ja naisilla noin kahdella prosentilla. Kuitenkin vaihdevuosien jälkeen naiset saavuttavat miesten 4 prosentin tason. (*)

Oireina ovat

	äänekäs kuorsaus
	hengityskatkokset
	levoton uni
	tihentynyt virtsaamisen tarve yöllä
	yöhikoilu
	unettomuus
	päiväväsymys
	nukahtelutaipumus, joka saattaa edetä narkolepsiaksi eli kontrolloimattomaksi nukahteluksi
	aamupäänsärky
	ärtyneisyys, äkkipikaisuus
	muistamattomuus
	keskittymiskyvyttömyys
	masentuneisuus
	impotenssi, haluttomuus

Hengitystä vaikeuttavat katkokset saattavat aiheutua nielun alueen osittaisesta tai täydellisestä ahtautumasta, joka voi johtua anatomisista syistä. Toisin sanoen syy voi olla rakenteellinen häiriö, joka aiheuttaa toiminnallisen vaivan - uniapnean. (*)

Riskitekijät

Riski saada uniapnea on:

• mies 2-8 x
• keskivartaloylipainoisuus 4-12 x
• rotu 2-3 x
• tupakointi (2 askia/vrk) 1-2 x (aiemmalla tupakoinnilla ei ole vaikutusta lisätä riskiä)
• alkoholi, diabetes
• periytyvyys 2-3 x (47 %:lla jälkeläisistä on jonkinasteinen mahdollisuus saada uniapnea)
• uniapnea voi olla riski ja samalla seuraus aivoverenkiertohäiriöistä
• uniapneapotilaalla on monikertainen riski joutua auto-onnettomuuteen! (*)

Uniapneaan liittyviä löydöksiä

• keskivartalolihavuus
• paksu, lyhyt niska
• pieni alaleuka
• kohonnut verenpaine
• rytmihäiriöt
• jalkojen turvotus
• ahdas nenä
• suuri kieli
• turvonnut roikkuva uvula ("pikkukieli")
• veltto alaslaskeutuva pehmeä kitalaki
• kookkaat nielu- tai kitarisat (*)

Diagnostiikkaa

Sairaalassa tehtävä unitutkimus, jolloin yön aikana rekisteröidään hengityksen riittävyyttä.

• suppea kokoyön rekisteröinti
• laaja kokoyön rekisteröinti, jossa rekisteröidään myös univaiheet (EEG) ja mahdollisesti muitakin parametreja.

Uniapneaa on kolmea eri astetta:

Apnea: täydellinen > 10 s tai pitempään kestävä hengityskatkos. Toisinaan voidaan laskea myös alle 10 s pituinen hengityskatkos, mikäli se aiheuttaa yli 4 %:n happikyllästeisyyden laskun.

Hypoapnea: Ohimenevä hengityksen vaimeneminen 10 s tai pitemmäksi ajaksi. Hengityksen katsotaan vaimenneen merkittävästi, jos ilmavirtakanavalla tai rintakehän liikettä kuvaavalla kanavalla havaitaan 50 % tai suurempi vaimeneminen.

RDI = Respiratory Disturbance Index eli hengityshäiriöindeksi: Usein sama kuin AHI. Indeksiin kuuluu laskea mukaan myös RERA-tapahtumat (Respiratory Effort Related Arousal). Tutkimus edellyttää minimissään kahden tunnin nukkumisaikaa mittauksen aikana. RDI = AHI + RERA (*)

Konservatiivinen hoito

laihdutus Laihduttaessa unihäiriöt vähenevät, verenpaine laskee ja keuhkojen toiminta paranee. Veren happiarvot paranevat. Unen laatu paranee. Kuorsaus vähenee tai jopa loppuu. CPAP=ylipainehoidon painetta voidaan laskea tai hoito lopettaa tarpeettomana.
tupakoinnin lopetus
allergioiden hoito
hengitystieinfektioiden hoito
nukkumisasentohoito
sierainten levittimet (vältä vuoristo-olosuhteita)
kielen ja/tai alaleuan asentoon vaikuttavat laitteet esim. SILENSOR-laite. Asentoa korjataan tuomalla alaleukaa eteen, jolloin nielu avartuu ja oireet helpottuvat. Alaleuan pitää tulla riittävästi eteenpäin (esim. 3-5mm tai enemmän), jotta apu laitteesta olisi riittävä.
kaulan alueen hermostimulaattorit
hälyttimet
lääkehoito (*)

CPAP-hoito eli ylipainehoito

Sähkötoiminen laite, joka hengityskatkoksen syntyessä pumppaa tarvittavalla paineella ilmaa hengitysteihin kasvoilla olevan maskin kautta.

Tavoitteena:

• oireettomuus
• normaali unenaikainen hengitys
• työ- ja suorituskyvyn ylläpito

Runsaalle neljännekselle potilaista aloitettu CPAP-hoito. (*)

Kirurginen hoito

• Alaleukaan tehtävä "box"-leikkaus, joka lyhentää kielen frenulumia (kielijännettä) avartaen samalla nielua.
• Erilaiset pehmytkudoksiin kohdistuvat leikkaushoidot.
• Alaleuan tai molempien leukojen leikkauksellinen siirto eteenpäin. (*)

SILENSOR-laite ilman kulkua helpottamaan

Silensor-laitteella ilman kulkua helpotetaan tuomalla alaleukaa edemmäksi. Suurenna kuvat klikkaamalla.

SILENSOR on muovista valmistettu yksilöllinen siro laite ylä- ja alahampaistoon, joka leukojen väillä olevan kahden saran avulla tuo alaleukaa edemmäksi ja avaa siten nielua ilman kulun helpottamiseksi.

Klikkaa kuvat suuremmiksi.

SILENSOR saattaa auttaa lievissä ja keskivaikeissa tapauksissa vähentämällä tai poistamalla oireita eikä muihin toimenpiteisiin tarvitse ryhtyä. Tutkimuksen mukaan kuorsaaminen voi vähentyä n.90 % ja uniapnea n.50 % käyttämällä SILENSORIA.

Jos potilas kärsii purentalihasten tai leukanivelen häiriöistä, ei SILENSORIA tulisi käyttää. Silensorin teho tulisi mitata unilaboratoriossa. Laitteen toimivuus tulisi tarkistaa hoidon kestäessä. Silensorin toimivuutta ja mekaanista kestävyyttä ei voida taata kaikissa purentaolosuhteissa. Monasti kannattaa harkita SILENSOR-laitetta yksinkertaisena, helppona ja halpana hoitona, ennen raskaampia vaihtoehtoja.

Kysy Dentriosta lisää SILENSORISTA.

(*) teksti on prof. Jaakko Herralan (Tays) luennon pohjalta laadittu.

Valmistamme myös yksiosaista (monoblock) laitetta, joka tuo alaleukaa eteenpäin 3-5mm.

Lisäksi teemme Herbstin I kojeita ja Hinz-kojeita. Nämä laitteet ovat mekaanisesti kestävämpiä kuin Silensor, mutta myös hinnaltaan huomattavasti korkeampia.